*kauną
Runic: ᚲᚨᚢᚾᚨ Pronunciation: /ˈkɑu̯.nɑ̃/noun · neuter · a-stem
Meanings
- cheek
- jaw, mandible
- boil, abscess
Etymology
From Proto-Indo-European *gew- (‘to bend, curve, arch’).
Declension
| Case | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Nom. | kauną | kaunō |
| Acc. | kauną | kaunō |
| Gen. | kaunas, kaunis | kaunǫ̂ |
| Dat. | kaunai | kaunamaz |
| Inst. | kaunō | kaunamiz |
| Voc. | kauną | kaunō |
Descendants
-
*kaun (Proto-West Germanic)
-
*kouna (Old Dutch)
-
*cone, coon (Middle Dutch)
-
koon (Dutch)
- Kon (Low German)
- koan (West Frisian)
-
koon (Dutch)
-
*cone, coon (Middle Dutch)
-
*kouna (Old Dutch)
-
*kaunu (Proto-West Germanic)
-
*kouna (Old Dutch)
-
*cone, coon (Middle Dutch)
-
koon (Dutch)
- Kon (Low German)
- koan (West Frisian)
-
koon (Dutch)
-
*cone, coon (Middle Dutch)
-
*kouna (Old Dutch)
-
kaun (Old Norse)
- kaun (Icelandic)
- kong (Norwegian Bokmål)
- kaun, kong (Norwegian Nynorsk)
-
kaun (Old Norse)
-
køn (Old Swedish)
- kön (Swedish)
-
køn (Old Swedish)