*kunþīgaz

Runic: ᚲᚢᚾᚦᛁᚷᚨᛉ Pronunciation: /ˈkun.θiː.ɣɑz/

adjective · a-stem

Meanings

made known

From *kunþį̄ (‘knowledge, fame’) + *-gaz; see *kunþaz for more.

Case	Sg. Masc.	Sg. Fem.	Sg. Neut.	Pl. Masc.	Pl. Fem.	Pl. Neut.
Nom.	kunþīgaz	kunþīgō	kunþīgą, -at, -atō	kunþīgai	kunþīgôz	kunþīgō
Acc.	kunþīganǭ	kunþīgǭ	kunþīgą, -at, -atō	kunþīganz	kunþīgōz	kunþīgō
Gen.	kunþīgas, kunþīgis	kunþīgaizōz	kunþīgas, kunþīgis	kunþīgaizǫ̂	kunþīgaizǫ̂	kunþīgaizǫ̂
Dat.	kunþīgammai	kunþīgaizōi	kunþīgammai	kunþīgaimaz	kunþīgaimaz	kunþīgaimaz
Inst.	kunþīganō	kunþīgaizō	kunþīganō	kunþīgaimiz	kunþīgaimiz	kunþīgaimiz

Case	Sg. Masc.	Sg. Fem.	Sg. Neut.	Pl. Masc.	Pl. Fem.	Pl. Neut.
Nom.	kunþīgô	kunþīgǭ	kunþīgô	kunþīganiz	kunþīgōniz	kunþīgōnō
Acc.	kunþīganų	kunþīgōnų	kunþīgô	kunþīganunz	kunþīgōnunz	kunþīgōnō
Gen.	kunþīginiz	kunþīgōniz	kunþīginiz	kunþīganǫ̂	kunþīgōnǫ̂	kunþīganǫ̂
Dat.	kunþīgini	kunþīgōni	kunþīgini	kunþīgammaz	kunþīgōmaz	kunþīgammaz
Inst.	kunþīginē	kunþīgōnē	kunþīginē	kunþīgammiz	kunþīgōmiz	kunþīgammiz

*kunþīg (Proto-West Germanic)
- kethich, kettich (Old Frisian)
*kunþīg (Proto-West Germanic)
- *kundīg (Old Dutch)
  - cundeg, condegh, condich (Middle Dutch)
    - kundig (Dutch)
      - kundig (Afrikaans)
*kunþīg (Proto-West Germanic)
- cȳþiġ (Old English)
  - cūðī, kuði, cūþþi, kithe, kythe (Middle English)
*kunþīg (Proto-West Germanic)
- kundīg (Old High German)
  - kundic, kündig, kündic, kündec (Middle High German)
    - kundig (German)
*kunþīg (Proto-West Germanic)
- *kūthīg, *kundīg (Old Saxon)
  - kundich, kündich (Middle Low German)
    - künnig (German Low German)
*kunþīg (Proto-West Germanic)
- *kūthīg, *kundīg (Old Saxon)
  - kundich, kündich (Middle Low German)
    - kundich (Old Frisian)
      - kundig, kundich (Saterland Frisian)
      - kundich (West Frisian)
kunnigr (Old Norse)
- kunnigur (Faroese)
- kunnigur (Icelandic)
- kunnig (Norwegian Bokmål)
- kunnig (Norwegian Nynorsk)
- kunnig (Swedish)