*sunjō
Runic: ᛊᚢᚾᛃᛟ Pronunciation: /ˈsun.jɔː/noun · feminine · ō-stem
Meanings
- truth; an actual situation, reality
- denial, protest (of a charge)
Etymology
Derived from or related to *sunjaz (‘true, real’).
Declension
| Case | Singular | Plural |
|---|---|---|
| Nom. | sunjō | sunjôz |
| Acc. | sunjǭ | sunjōz |
| Gen. | sunjōz | sunjǫ̂ |
| Dat. | sunjōi | sunjōmaz |
| Inst. | sunjō | sunjōmiz |
| Voc. | sunjō | sunjôz |
Descendants
-
*sunnju (Proto-West Germanic)
- sonium (Late Latin)
- *sunni, *sunnia (Old Dutch)
- sunna, sunne (Old High German)
- sunnea, sunnia (Old Saxon)
-
*sunnju (Proto-West Germanic)
-
synn, sinn, senn (Old English)
- sinne (Old Frisian)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
*sunnju (Proto-West Germanic)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
synne, cynne, sin, sine, sinne, sunne, syn, synn, senne, zen, zenne, seonne (Middle English)
- sin (English)
- sin (Scots)
-
synne, cynne, sin, sine, sinne, sunne, syn, synn, senne, zen, zenne, seonne (Middle English)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
*sunni (Proto-West Germanic)
- sonium (Late Latin)
- *sunni, *sunnia (Old Dutch)
- sunna, sunne (Old High German)
- sunnea, sunnia (Old Saxon)
-
*sunni (Proto-West Germanic)
-
synn, sinn, senn (Old English)
- sinne (Old Frisian)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
*sunni (Proto-West Germanic)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
synne, cynne, sin, sine, sinne, sunne, syn, synn, senne, zen, zenne, seonne (Middle English)
- sin (English)
- sin (Scots)
-
synne, cynne, sin, sine, sinne, sunne, syn, synn, senne, zen, zenne, seonne (Middle English)
-
synn, sinn, senn (Old English)
-
syn (Old Norse)
- syn (Icelandic)
- 𐍃𐌿𐌽𐌾𐌰 (sunja) (Gothic)